Oltiin lauantaina Aatun kanssa maastossa, tarkotuksena oli mennä aika tasavauhtinen lenkki, mentiin ensin ehkä 20 min käyntiä, ja sitten ravattiin sellanen lenkki kahteen kertaan. Sää oli tuulinen ja sateinen, ja poni oli jo valmiiksi ihan säpsynä. Kun oltiin kierretty lenkki ensimmäisen kerran niin ajattelin siinä sitten, että miksei mentäis toistaki kertaa, sais poniltaki purettua virtaa laukkaamalla myös vähän.
No, joku voi ehkä arvatakin ettei toinen lenkki mennytkään sitten ihan suunnitelmien mukaisesti!
Päästiin ensimmäisen ylämäen kohdalle, joka yleensä aina laukataan. Annoin just ponille luvan lähtee laukkaan, niin takaa puskasta lähtee joku kauheen iso lintuparvi lentoon, ja ponihan otti lähöt, ja vei mua ihan kivan matkaa.
Sain sitte ponin pysäytettyä, ja peruutin sitä vähäsen, ja sitte hengähdettiin hetki.
lähettiin sitte ravaamaan eteenpäin, niin eiköhä siitä tien poikki pompi peura, Aatu vaa pysähty suoraan ravista ja meinasin lentää sieltä selästä :D Peuraakin ihmeteltiin sitten hetki, ja sen jälkeen lähettiin kävellen kotiin.
Toisaalta mun suunnitelma onnistu, lähti nimittäin ylimääräset energiat!
Sunnuntain käytiin myös maastossa, heitin ponille vaan loimen kyytiin, ja lähettiin ihanaan kaatosateeseen käppäilemään. Aatu oli tällä lenkillä jo suht.rauhallinen, edellispäivän reissusta johtuen luultavasti :D
Käytiin kiertämässä se sama lenkki, mutta mentiin vaan kerran, kun alkoi ittelle jo tulla vähän kylmä..
Maanantaina Aatulla oli vapaapäivä, kävin vaan illalla harjaamassa ja venyttelemässä sen.
Tänään tiistaina sitten... no, eipä tarvinnu ponia liikuttaa;
"Mikäs sen hauskempi tapa alottaa päivä, ku saada soitto et hevoset on karannu. No, ulos sitte tajuumaa ettei siellä nää eteensä, taskulampuista patterit loppu eikä oo uusiakaa. Uus soitto että herrat on juossu jo kaks kilsaa 80 rajotteista tietä kutostielle päin, ei muuta kun autolla perään. Onneks meijän hevoset on niin ihania että ne ravaa tyytyväisinä asfalttitietä pakoon sen neljä kilsaa. Mä tietenki kävelen siellä perässä kaurakuppii heiluttamassa. Ei siinä mitää, 5 autoo sisältäen yhen rekan, joutu pysähtyy meijän takia. Sitte ku ne lopulta antaa kiinni ni päästää kävelemää se neljä kilsaa kotii ja vastaa tulee tietenki kaikki maholliset bussit ja traktorit. Kaikki hevoset karsinoihi, kylmätää jalat ja raahataa kaikki maholliset vesiämpärit karsinoihin. Kohta pääseeki sitte rakentaa aitoja ja siivoomaa karsinoita. Ehei, en mä oiskaa halunnu nukkua :)"
Noin kirjoitin siis Facebookkiin tänään.. Ja hei, tää ei anna muokata tätä tekstiä takasin normaaliks, joten laitan lyhyesti vaan noista yllätyksistä;
Mulla on teille hauska yllätys, joka tapahtuu huomenna, enkä kerro siitä nyt sen enempää! ;)
♥:amanda
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti